Tulihan se tallipaikka vaihdettua vielä kerran. Ja nyt toivottavasti viimeisen kerran.

Uusi talli sijaitsee vielä lyhkäsemmän matkan päässä kotoani ja työmatkani varrella, joten tallikäynnit ovat vieläkin enemmän helpottuneet ajallisesti sekä matkallisesti.

Vekaralla on hevosia ystävinä, mutta sen paras kaveri on shetlanninponi jonka kanssa niillä on ihan omat kuviot. Ja juoksuttavat toisiaan tarhassa pitkin päivää.

Pari viikkoa sitten Vekara meinasi menehtyä ähkyyn. Silloin tajusin, että on aika vaikeaa saada eläinlääkäri hevoselle ja heti tallille. Ensimmäinen eläinlääkäri tuli Riihimäeltä noin 1,5 tunnin odottamisen jälkeen ja illalla kun jouduin tilaamaan vielä kerran eläinlääkärin tontille niin sillä meni vaan 2,5 tuntia. Uskokaa tai älkää, noi minuutit hevosen kanssa joka on kuolemassa käsiin oli pitkiä. Mutta ähkystä selvittiin, nyt tunnistan kaasuähkyn kilinän, olen oppinut pakottamaan Vekaran juomaan paljon enemmän Lämmintä vettä pakkasilla, seuraamaan vielä tarkemmin ulostamista sekä kuuntelemaan sen vatsan pörinöitä.

Ei sitä turhaan puhuta että pakkanen tappaa hevosia, kun ne lakkaavat juomasta vettä.

Mutta joka tapauksessa Vekara voi hyvin ja minäkin olen yhtä kokemusta viisaampi: "Luota AINA vaistoosi ja usko itseesi."

Kevättä kohti toivottelee Vekara parhaan kaverinsa kanssa :)